Lomat, joulu ja uusivuosikin oli ja meni jo, mutta palataan vielä yhden postauksen verran mun ranskalaiseen jouluun täällä. Me vietettiin yhteensä kaksi joulua, 24. päivän ilta hostiskän sukulaisten kanssa hänen vanhemmillaan, jossa myös yövyttiin koko suku. Seuraavana aamuna oli aika avata osa lahjoista siellä, jonka jälkeen lähdettiin äkkiä seuraavan joulun viettoon hostäidin vanhemmille. Kaiken kaikkiaan jouluna vietettiin ruokapöydässä yhteensä varmaan yli kymmenen tuntia, Ranskassa kun kaikkiin juhlatilaisuuksiin liittyy vahvasti syöminen.
Ruokapöydästä löytyi tänä vuonna paljon mereneläviä ja kalaa ja täytyy kyllä myöntää, että niitä kinkkuja ja porkkanalaatikoita oli aika ikävä.Mulla oli kuitenkin ihan tosi kiva, joskin erilainen, joulu täällä. Sain muutamat ihanat lahjat (mukaanlukien suolakivilampun, joka painaa vähintäänkin tosi paljon - tulee olemaan ihan sairaan kätevä ottaa Suomeen mukaan!), söin hyvällä mielellä niin ranskalaisia kuin Suomestakin lähetettyjä herkkuja sekä tajusin siinä reilun kahdenkymmenen hengen kesken ruokapöydässä, että mähän ymmärrän ihan kaiken mitä ympärillä puhutaan!
Joulun jälkeen vietettiin viikko Alpeilla, ja kouluun palasin samaan aikaan kun suomalaisetkin kaverit. Tällä viikolla nyt onkin sitten mennyt fiilis vähän alaspäin, ja ekaa kertaa mulla on täällä ihan oikeasti koti-ikävä. Oon kateellisena katellut teidän valittelua pakkasesta ja talvesta sekä haaveillut Suomesta, meillä kun ei ollut edes Alpeilla kunnolla lunta. Oon just nyt myöskin vaan niin kypsä tähän ranskalaiseen kouluun; supermegapitkiin päiviin, välillä ihan ihmeelliseen opetukseen, siihen miten yhä edelleenkin usein ranskantunneilla en vaan tajua ja siihen ajatukseen ja paniikkiin, että mun pitäis viiden kuukauden päästä tehdä ranskan ylioppilaskokeet täällä.
Tiedän kuitenkin, että nää on vaan ohimeneviä fiiliksiä enkä todellakaan halua kuullostaa siltä, että mulla menis täällä huonosti! Oon löytänyt ihania ystäviä ja mulla on parhain hostperhe, mitä ikinä olisin voinut toivoa. Keskustelen ja ymmärrän täysin sujuvasti, nään unia ranskaksi ja mun aivoissa on nykyään kaksi eli kielivaihtoehtoa ajattelulle (huomaan kirjaimellisesti vaihtavani useamman kerran päivässä mun ajatusteni kieltä tilanteista riippuen).
Ihanaa uutta vuotta sinne kaikille, mulla on jäljellä vielä reilu puolikas vaihtovuodesta ja kasapäin kokemuksia kokematta, mut tänä vuonna kuitenkin jo nähdään!
