TEKNISIÄ ONGELMIA?

Tää pahuksen blogi on aiheuttanut jos jonkinnäköstä vaivaa nyt viimisen viikon sisällä... Mutta hei, näkyykö nyt kuvat ja banneri niinkuin kuuluu ja näyttääkö kaikki muutenkin siltä miltä pitäis?
Toivon ainakin onnistuneeni mun huikeiden teknikontaitojen avulla saamaan kaiken taas kuntoon. Ihan pian on taas luvassa siis normaaliin tyyliin ja tahtiin postauksia, pidetään sormia ristissä että tää ei uudelleen nyt mene sekaisin!

RAVINTOLAILTA JA SUKUPUOLIKYSYMYS

Perjantaina me oltiin Laurin kanssa syömässä meidän vuosipäivän kunniaksi yhdessä mun lemppariravintoloista. Ilta oli sinänsä tosi onnistunut, ruoka hyvää ja seura sitäkin parempaa, mutta silti jäi vähän ärsyttävä fiilis tuolta.

Oon kyseisessä paikassa käynyt monen monta kertaa ja ruoka ei oo kertaakaan pettänyt. Siks nyt ihmetyttikin, kun mun pihvi oli hirmu sitkeää ja siitä jäi suuri osa syömättä koska en yksinkertasesti saanut pureskeltua sitä alas.
Kun tarjoilija tuli hakemaan meidän lautaset ja kysyi, mitä tykättiin ruuista, sanoin ihan ystävällisesti että yleisestä tasosta poikennut pihvi vähän harmitti. Tarjoilijan vastaus oli jotain tyyliin "Voihan, semmosta se välillä on", eikä mulle pahotellut asiaa mitenkään.
Mä oon oppinut pienenä jo semmosen ajattelutavan, että ravintoloissa saa ja kannattaa huomauttaa, jos annos ei vastannut odotuksia tai jos siinä oli joku pielessä. Iskälle, tai kenelle tahansa kenen kanssa oonkaan ollut syömässä, ei oo ikinä vastattu noin välinpitämättömästi. Myös ton illan aikana kun Lauri huomautti vesipullosta, jota oltiin odotettu vaikka kuinka pitkään, sille vastattiin ihan eri tyyliin kuin mulle.

Joskus mä vaan mietin, että ois niin paljon helpompaa olla mies. Olisin niin paljon vakavasti otettavampi! Jokanen varmasti pystyy kuvittelemaan, miten erilainen tilanne toikin olis ollu, jos siellä olis pihvistään valittamassa ollut vaikkapa teidän isä, isoveli tai joku muu miespuolinen henkilö. Silti ihan yhtä lailla mä olin maksava asiakas, jolla oli oikeus saada hyvälaatuinen pihvi. Mutta kun olen nuori tyttö, ei mulla oo minkäänlaista auktoriteettiä vastaavissa tilanteissa. Aarghh...

Pahoittelut kilometrivalituksesta, laitetaan loppukevennykseksi kuva erittäin kiinnostuneena toisen juttuja kuuntelevasta tyttöystävästä!

VIIMEISIÄ VIEDÄÄN

Tosiaan nyt viimeiset Espanjankuvat kyseessä, niitä vesikameran kuvia lukuunottamatta.
Nyyh, oispa joku reissu tiedossa koska just nyt tuntuu, että lisää samantyyppisiä maisemia kestäis kattella enemmänkin! Täällä satoi tänään kunnon kerros lunta maahan ja ei siinä mitään, talvi on kyllä musta tosi kivaa aikaa. Mutta kun on niin pimeetä, hitsin masentavaa kun aurinko ei oikeestaan ehdi edes nousta ennen kuin laskee. Semmonen pirteä helmikuinen pakkanen ja auringonpaiste on sitä täydellistä talviaikaa, tää ei oikein nappaa...

Mulla on onneksi viikonlopuksi kokeisiinlukemisen lisäksi tiedossa muutakin ohjelmaa. Ihan just kohta hilpasen bussipysäkille hytisemään, mennään nimittäin Laurin kanssa syömään ulos. Huomenna taas on perheen kesken varattuna pöytä ravintolaan, kyllä nyt kelpaa kun kaks Turun lempparipaikkaa samana viikonloppuna!
Älkää liikaa masentuko noista kuvista verrattuna ikkunastanne näkyvään tilanteeseen, ja kivat viikonloput kaikille!

MATERIALISMIONNELLISUUTTA

Hellou taas! Mun työviikonloppu olikin odottamaani rankempi ja sitten iski koeviikko vastaan, näistä johtuen onkin ollut hieman hiljaisempaa täällä.

Tänään mulla ei ollu mitään koetta joten luonnollisesti käytin sen ajan kaupoissa kiertelyyn. Löysin uuden huulirasvan (heh...) lisäksi mm. tollasen tee-/kahvimukin, jollasta olin pitkään ettinytkin. Nyt voin superkiireaamuina ottaa teen mukaan vaikkapa bussiin hörpittäväks.
Noiden päivällä tekemieni ostosten lisäksi vierailtiin iskän kanssa myös Gigantissa, josta oli tarkotuksena napata mulle uus puhelin matkaan. Kuinkas kävikään, oikee puhelin kyllä löyty, mutta oikeeta väriä saan odotella vielä ens viikkoon. Niiin ärsyttävää kun on odottanut innolla ja kärsinyt ton vanhan, vähintään kerran päivässä pimenevän, puhelimen kanssa eikä sitten asiat meekkään suunnitelmien mukaan.

Nyt on siirryttävä pänttäämään yhteiskuntaoppia ja auttamaan Lauria sen espanjan kanssa. Tsemppiä kanssatovereille koeviikkoon!

ISLA DE TABARCA

Yks päivä Espanjassa me hypättiin katamaraaniin ja seilattiin Tabarcan saarelle, tommoselle huiman neljän kilsan pituselle pikku pläntille keskellä merta. Tota saarta on kuulemma ennen pitäneet tukikohtanaan merirosvot, nykyään se on tommonen söpö turistien suosiossa oleva vierailupaikka, ja siellä jopa asuu ihmisiä ihan ympärivuotisesti!
Me kun oltiin matkalla varsinaisten loma-aikojen jälkeen, ei tuollakaan ollu mitään tungosta. Saatiin ihan rauhassa vallata esim. toi kuvissa näkyvä poukama itellemme. Tabarcalla on yhdet Välimeren kirkkaimmista, ellei jopa kirkkaimmat, vesistöt, ja ei hemmetti... Se vesi oli ihan kuin hanasta ois ottanu!

Teen vielä myöhemmin vesikameralla otetuista kuvista postauksen erikseen. Sieltä löytyy tuoltakin napsittuja kuvia, joista vähän edes saa käsitystä ton paikan siisteydestä. Oikeesti en vaan saa puettua sanoiks miten upea toi koko paikka oli noine luolineen ja hanavesineen. Ehkä edes osa siitä välittyy noista kuvista?

PUHELIMESTA LÖYTYNYTTÄ

Ihan just on taas koeviikko edessä, jei... - Kun vauhtia riittää, on äärimmäisen haastavaa saada samaan kuvaan kaikki osapuolet ainakin jotenkin selkeinä - Ostettiin Heikin kanssa vähän herkkuja, mm. kuvassa esiintyvä meloni - Perheen kanssa superterveellisellä iltapalalla viime perjantaina

Lentopusuja poikaystävälle, joka oli tollon jaksanu mua vuoden päivät ♥ - Kumpparit on olleet hyvä valinta viime aikoina, samoin kuin uus lempparihuppari - Leffaherkut check - Oltiin juuri reippaina käyty pyörillä kaupassa iskän puolesta, hyvä me!

Isänpäivälahjaostoksilla (toi kortti muuten soittaa semmosen hulvattoman fanfaarin joka kerta kun sen avaa) - Käytiin tänään Laurin kanssa ihan oikeessa leffassa pitkästä aikaa - Omnooomm

Mä lähden huomenna (oikeesti tänään koska kello on jo huimasti ja mun pitäis olla nukkumassa) aamupäivällä leireilemään ja töihin, jänskättää mutta oon myös innoissani. Toivottavasti teilläkin on tiedossa kiva viikonloppu!

FUNNY FACTS

 

Oon aivan mielettömän huono valitsija kaupassa käydessäni. Ihan sama onko kyse uudesta huulirasvasta, omenalajikkeesta tai myslivaihtoehdosta, saan jokaisen mun kanssa kaupoilla olevan hermot kiristymään pähkäilylläni.

Mulla on tietynlaisia hassuja pakkomielteitä. Syön aina voileivän väärinpäin, istun aina bussissa (jos vaan mahdollista) vasemmalle puolelle ja mun ranteeseen ei saa koskea kukaan eikä mikään.

Mulla on hyvin salainen mieltymys countymusiikkiin, lähes aina valitsen Spotifysta jonkun soittolistan kohdasta "country". Se on vaan niin vilpittömän hyväntuulista musaa ja saa aina hymyn huulille!

 

Jos yhtä ruokaa saisin syödä hamaan loppuuni asti, se ois ilmakuivattu kinkku. Kun meille hankkii semmosen paketin kyseistä herkkua, saan oikeesti hillitä itseni, etten vetäse sitä kerrallaan kaikkea!

Mä olen aivan järkyttävän huono englannissa. Opiskelen tällä hetkellä kuutta eri kieltä, mutta kaikista niistä just se helpoin ja kaikkein tavallisin on mulle vaikein. Oon siis ihan oikeesti huono, mun kolme ja puoli vuotta nuorempi pikkuveli esimerkiksi tilas mulle Lontoossa ravintolassa ruokia..

Olen tosi siisti ja järjestelmällinen ihminen, tykkään siivota ja mun huone on aina hyvässä kunnossa, tai ainakin siivoan sen mitä pikimmiten, jos ei. Mulla on kuitenkin yks heikkous, vaatekkaappi. Vielä vähän aikaa sitten sieltä sai joka kerta vaatevuoren niskaansa, jollei avannut ovea äärimmäisellä raoitustaktiikalla ja toiminut hyvin nopeasti.

Epäilen vahvasti mulla olevan jonkinlainen krooninen huulirasvojenhamstrausoireyhtymä. Laskin joskus viime keväällä kaikki huulirasvani mitä löysin, ja niitä oli yli 40. Oon kyllä senkin jälkeen ostanut varmaan ainakin kymmenen uutta...

Laulan aina yksin kotona ollessani kovaan ääneen meidän kaikuvassa alakerrassa. Laulan myös suihkussa, jos kävelen illalla pimeessä yksin bussipysäkille tai pois, useimmiten sillonkin kun kaikki on kotona ja no, oikeestaan melkeen missä vaan.

Käyn kuitenkin jatkuvaa taistoa mun veljen kanssa siitä, mitä saan laulaa. Kuulemma on ihan fine että laulan, kunhan en laula mitään englanninkielistä, koska melkeen ikinä en osaa niitä sanoja kunnolla tai vaihtoehtoisesti oon kehtittänyt jotain omaa siansaksaa tilalle.

VIIKONLOPUN KUULUMISIA

Tää viikonloppu on kulunut aika rennoissa merkeissä. Eilen aamupäivästä lähdin salille ja sieltä pyöräillessäni päätin ostaa itselleni pitkästä aikaa kukkia. Kun sitten kiikutin ton puskan kotiin, sain inspiksen siivota ja nyt näyttää sekä kukat että huone oikein hyviltä. Illan vietin Heikin kanssa, pidettiin leffailtaa herkkujen kera meillä.
Tänään aamu alkokin sitten aamupalan roudaamisella iskän sänkyyn isänpäivän kunniaksi. Me oltiin luvattu Tuomaksen kanssa kokata tänään ja täytyy kyllä sanoa, että taidettiin onnistua aikas hyvin! Mä tehtailin meille poron sisäfilettä uuniperunan ja karpalokastikkeen kanssa ja jälkkäriks tehtiin yhdessä puolukkajuustokakku. Aika hyvää etten sanois...

Nyt vatsat pullollaan kohti uutta viikkoa ja ah niin ihanaa maanantaita!

SOKKIPOSTAUS

Mun oli tänään alunperin tarkotus julkasta ihan muita kuvia ja ihan toisesta aiheesta postaus, mutta kun talvi, räntä ja loska päättivät ilmaantua just nyt, oli mun kylmyyssokissani laitettava nämä tänne. Seuraavaksi on Espanjasta tiedossa ihan aihepostausta, vähän vaihtelua näihin satunnaisiin maisemakuviin.

Räntää ja loskaa lukuunottamatta mulle kuuluu ihan hyvää, viikonloppu on taas tulossa ja kivat isänpäiväsuunnitelmatkin luvassa. Sain tällä viikolla myös ensi viikonlopulle pienimuotosen työ"keikan", joka on todennäkösesti ihan huippukiva juttu! Pääsen puuhailemaan lasten kanssa eräänlaiselle leirille kolmeksi päiväksi ja saan siitä vielä palkkaa. Ei valittamista!
Nyt italianläksyjen jälkeen unten maille, enää perjantai ja sitten saa nukkua pitkään...

SYKSYN ILTOJA

Siinä parit kuvat mun viimeaikaisista iltapuuhista. Syksyllä on just niin parasta vetää villasukat jalkaan, sytyttää kynttilöitä ja vaikka leipoa jotain, jonka jälkeen voi käpertyä sängylle tai sohvalle viltin alle kattelemaan hyvää leffaa herkkujensa kanssa.
 Me leivottiin lauantaina Tuomaksen kanssa suklkaakeksejä, kuvaan on päässy vasta toinen uunista tullut satsi, ensimmäinen oli joistain kumman syystä levinnyt yhdeksi isoksi koko pellin kokoiseksi keksiksi. No, se on se maku joka ratkasee, ei ulkonäkö!

Nyt mun on valitettavasti siirryttävä naputtelemaan blogin sijasta äikän esseetä, se kun ei ihme kyllä ole edennyt yhtään vaikka koko illan oonkin tota tiedostoa koneella pitänyt auki...